Kulturikkut kingornussat piujuartitsinerlu

Ataatsimoorussamik kulturikkut kingornussatta kikkuunersugut suminngaaneernersugullu aamma oqaluttuarisarpaa. Kingulissatsinnut tullernut taanna kingornussassanngortissavarput.


Kalaallit Nunaata kitaata avannaani ukiut tusindillit arlallit ingerlanerini inoqarpoq. Kulturikkut kingornussat taakku inuit kulturillu assigiinngitsut illoqarfinni nunanilu ammasuni naammattuugassaasarput.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu kulturikkut kingornussat amerlanertigut illuutini imaluunniit immikkut sanaartukkani takuneqarsinnaasarput, paarlattuanillu kulturikkut kingornussat nunaminertaniittut inuit najugaqarfikuini assigiinngitsuni kulturinik assigiinngitsunik sunnerneqarsimasut naammattuugassaasarlutik.

Qaasuitsup Kommunia kulturikkut kingornussat pingaartinneqartorujussuupput kommunellu kulturikkut kingornussat itinerusumik paasineqarnissaat ilisimaarineqarnerulernissaallu kissaatigaa, taakku naleqassutsimikkut annaaneqannginnissaat pinaveersimatinniarlugu piujuartinneqarlutik kingulissatsinnut tulliuttunut ingerlateqqinnissaat aamma anguniarlugu. Kulturikkut kingornussat qanganitsernikut imaluunniit sanaartukkat qanganitsertut kisimik oqaluttuartuuneq ajorput aammali sanaartukkat sanaartoriaatsillu nutaaliaanerusut oqaluttuartuusarput; assersuutigalugu piffissami aalajangersimasumi qanoq pisoqarsimaneranik oqaluttuartuusarput naleqalertarlutillu.

Nalunaarsuinikkut, paasissutissiisarnikkut paasissutissanillu ingerlatiteqqiisarnikkut Qaasuitsup Kommuniata katersugaasiviit suleqatigerusuppai, taamaalillunilu illutoqqanik aamma illoqarfinni avatangiisinik ullumikkornit soqutiginnerulersitsineq, paasissutissiineq ataatsimoorussamik qanganisat pillugit eqqarsariaqqinneq/ nuannarinninneq pilersikkusuppaa.

Illut sanaartukkallu avatangiisai oqaluttuarisaanermik oqaluttuartorpassuit illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup oqaluttuassartaanik immikkuullarissunngortitsisarput kinaasussaannillu takutitsisarlutik taakkulu inuiaqatigiinni nukittoqqutaasutut isigineqarsinnaapput. Takornariarpassuarnut takornariartinneqarsinnaapput aammali innuttaasut illuinnarni inuunerinut ilaatinneqarsinnaallutik.

Uagut nalinginnartut isigisagut piffissami aalajangersimasumi qanoq pisoqarsimanerinik oqaluttuassartaqarluarsinnaasarput. Kalaallit Nunaanni GTO-p 50-ikkuni aamma 60-ikkunni illuliai assersuutaalluarput. Silap allanngorarnera silaannaallu panernera peqqutaallutik illut taakku amerlanersai aaqqissorneqarsinnaapput nutarterneqarlutillu.

Kommunemi illoqarfiit nunaqarfiillu immikkut tamarmik sanaartukkanik imaluunniit sanaartukkat avatangiisiinik oqaluttuassarpassuaqassapput, oqaluttuarisaanermi naleqarluartutut isigineqarsinnaasunik immikkuullarissunillu taamaalillutillu kulturikkut kingornussassatut erigiagineqarlutik piujuartinneqartussanik.

Sanaartukkat avatangiisaat najukkami oqaluttuassartat oqalualaassartaallu tigussaanerpaasarput najukkani ataasiakkaani kinaassutsimik nukittorsaataasinnaalluartut soqutigisallu assigiinngitsut akimorlugit innuttaasunik kateriffiusinnaasut.

Nunarsuarmi amerlanngitsuinnarnik naammattuuisoqartarpoq naalagaaffiit imaluunniit nunap sananeqaatai tunngavigalugit eriagisariaqarluinnartutut nalilerneqartartunik. Ilulissat Kangerluat, Kangia, taakkununnga ilaavoq nunarsuarmilu eriagisariaqartut ilaannut toqqarneqarnikuulluni. UNESCO-p nunarsuarmi kingornussarititai nunarsuarmi pinngortitaasarput kulturikkullu kingornussassatut isigineqarlutik immikkuullarissuusut kinguaassanut kingornussassanngortitaasarput eriagineqarlutik. Ilulissat Kangerluat nunarsuarmi kingornussassatut 2004-imi toqqarneqarpoq immikkuullarissuunini nunarsuullu sermiinnaagallarneraniit inerikkiarnermik oqaluttuartuunini peqqutigalugu. Ilulissat Kangerluanni itsarnitsanik soqutiginartorujussuarnik nassaartoqareerpoq taakkulu Sermermiuni ukiut 4.400-t ingerlanerini najugaqartoqartarsimaneranik uppernarsaataapput.

Taakku nalillit ataatsimoorulluta pigisavut siunissami tamatsinnit paarilluarneqarnissaat anguneqassaappat taakku uatsinnt tikinneqarsinnaanissaat taakkulu pillugit ilisimasaqarnerulernissarput pisariaqartipparput. Taamaammat Qaasuitsup Kommuniata kulturikkut kingornussassat – qanganitsat pillugit eqqaamasat, illut aamma illoqarfinni avatangiisit - pillugit ilisimasat inunnit amerlanerusunit ilisimaneqalernissaa pingaartutut isigaa. Kulturikkut kingornussat siunissami tigus saasunngorlugu uummaarissarneqassaaq. Teknologi nutaaliaasoq – sms, nittartagaq, teknologi 3D il.il. – atorlugu tamanna angusinnaavarput.

Utoqqaat pisimasunik oqaluttuassartanillu pingaarutilimmik kulturikkut kingornussat tassungalu attuumassuteqarsinnaasut pillugit ilisimasaqartut aamma peqataatinneqassapput.

Ilimanami isikkivik

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 25-8-2017