Angallanneq

Pitsaasumik eqaatsumillu angallannermi aqqutit tunngaviulluinnartarput inuiaqatigiit inerisarneqarnerannut. Pingaartumik mittarfiit qitiusumik inissisimapput, kisianni Ilulissat alliartortinnissaaq aamma nunap ilaani allani mittarfinnik nutaanik pilersitsiortorsinnaaneq eqqarsaatigalugit, Inatsisartut upernaakkut 2016-imi ataatsimiinnerannit aalajangiinissaq utaqqineqarpoq. Kommunip immikkoortumut pilersaarutaa, aqqusinernut angallannermullu tunngasoq suliarineqarluni ingerlanneqarpoq.


Qaasuitsup Kommuniani angallanneq pingaaruteqarluinnartuuvoq. Mittarfiit umiarsualiviillu pitsaasut kommunep pilersorneqarnissaanut qularnaatsumik pitsaasumillu tunngaviliisuupput. Kommunep siunissami inerikkiartornissaanut angallanneq pitsanngorsaaffigissallugu aningaasaliinissaq pisariaqarluinnartuussaaq.

Nunat tamat miffigisinnaasaat mittarfik anginerusoq kommunemut tamarmut pingaaruteqarluinnartuusussaavoq, makku ilimagineqarmata; takornarissat amerlanerit, inuutissarsiutit nutaat, inuutissarsiutinik inerisaaneq, najugaqartut amerlanerit aamma akileraarutitigut isertitat amerlanerit.

Ilulissani mittarfimmik 2.200 m-iusumik nunat tamalaat akoranni mittarfimmik sanaartortoqassasoq inatsisartut ukiakkut 2015-imi ataatsimiinneranni tunngaviusumik aalajangiunneqarpoq. Kalaallit Nunaannut takornariartartut amerlanerulernissaat aamma timmisartumik nunap iluani anganernut akit appartinnissaat, mittarfinnik alliliinissamik nutaanillu sanaartornissamik naalakkersuinikkoortumik isumaqatigiissummi anguniagaavoq.

Tunngaviusumik aalajangiinnerup ilaatut, Kangaatsiami, Qasigiannguani aamma Qeqertarsuarmi, illoqarfinnut taakkununnga timmisartuussisarnerit akoqqoqatigiinnerinik angallannermilu sillimaniarnermik qaffaajumalluni – mittarfinnik ujaraaqqanik qallikkanik – mittarfinnik sanaartorsinnaanermut periarfissat Naalakkersuisunit misissuiffigineqassasut akuersissutigineqarpoq. Mittarfinnik annertusaaneq kommunimi tamarmi illoqarfiit akornanni angalasarnermut sunniuteqassaaq.

Attaveqarnikkut allannguutit pingaartumik mittarfeqarnikkut ilusilersuinermi angallatinik atorneqartartunik toqqaasarnermik allannguissaaq aammalu angalanermi piffissamik atuisarnerup sivikillineranik aningaasartuutillu annikillinerannik kinguneqartussaalluni.

Mittarfinnik annertusaaneq takornariartitsisarnerup inerisaaffigineranut pitsaasunik tunngavissiissaaq – ilulissani illoqarfinnilu allani. Periarfissat tapersersuiffigiumallugit, Ilulissat mittarfiata allilerneqarnissaanut Naalakkersuisut pilersaarutaat aallaavigalugit, kommuni tamakkerlugu inuussutissarsiutinik inerisaanissamut pilersaarummik suliaqartoqassaaq.

Suliniutit aallartinneqarsimasut arlaqartut, soorlu Kangia pillugu qitiusoqarfik, Ilimanami suliniut, Eqi-mik annertusaaneq il.il. mittarfiup tallilerneqarneranit taperserneqassapput. Suliniutip Iluissani eqqaanilu allatigut attaveqaataasunik annertusaanissamik pilersitsissaaq. Ilutigisaanillu Ilulissat aamma mittarfiup akornani illoqarfiup allilerneqarsinnaanissaanut periarfissarpassuit pilersussaassapput.

Nuugaarsuup aamma Ilulissat mittarfiullu akornanni immikkoortut, mittarfiup allilernissaanut kiisalu Kangerluarsuup eqqaani immikkoortut avannarliit ineriartortinnissaannut tamakkiisuusumik isiginiarluni pilersaarusiorneq aallartinneqareerpoq.

Kommunip pilersaarutaanik siunissami nutarterisoqarnissaani kiisalu nunap immikkoortuini, Kangaatsiami, Qasigiannguani aamma Qeqertarsuarmi mittarfinnik inissiinissamut aallarniutaasumik pilersaarusiornermut aamma taakkununnga atasuusuni attaveqaatit inerisarneqarnissaannut, tamakkiisuusumik isigaluni pilersaarusiaq taanna aalajangersaanermut ilaassaaq.

Tunisassiagut assigiinngitsut avammut tunisassiarissagutsigik nutaanik umiarsualiviliornermut aningaasaliinissarput pisariaqarluinnartuusussaassaaq.

Umiarsuit takornariartaatit angisuut kommunemut ukiut tamarluinnaasa tikeraartarput takornariarpassuarnut neqeroorutigisartakkavut ilimagisaannut pitsaassutsimikkut naleqqutinngillat. Umiarsualiviit nutaat angallannerlu pitsaasoq umiarsuit takornariartaatit aqqutigalugit takornariaqarnermik inerisaanermtu pingaaruteqarluinnartuupput.

Illoqarfiit inerisarneqarnissaannik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ajornannginnerusunik nassaarniartariaqarpugut, Qaasuitsup Kommuniani angallannermut ullutsinni atukkatsinnut nutaamillu angallanermut aqqutissiuussinitsinni eqaannerusumik tulluarnerusumillu atorluaaniarsinnaaqqulluta. Tamanna kommunip aqqusinernut aamma angallannermut immikkoortumut pilersaarutaanik suliaqarneq aaqqutigalugu qularnaarneqassaaq, suliniuteqarnerup ataqatigiissaarneqarneranut tapertaassalluni.

Kommunip iluani najugaqarfinni arlalinni, soorlu assersuutigalugu Uummannami, malinnut assiaqutit Uummannarmiut umiatsiaararsortuisa atugaannik pitsanngortitsingaatsiarsinnaapput. Najugaqarfinni pisariaqartitat aallaavigalugit aaqqiissutinik taamaattunik nassaartarnissat eqqarsaatersuutigineqartariaqarput.

Imikup aqqutai, imermik pilersuineq aamma aqquserngit akisoorujussuupput taakkulu ikkussuunneqareeraangamik piiarneqarneri suli akisunerusarput. Illoqarfitta nunaqarfittalu pitsaasumik angallannikkut pilersaarusiorfiginerisigut akikitsumik pitsaasumillu qulakkeerinnissinnaavugut.

Illoqarfigut nunaqarfigullu ima pilersaarusiorfigisinnaavagut ulluinnarni ornitassatut kajungernartutut ajornanngitsumillu angallafigiuminartunngortissinnaallugit. Taamaattumik aqquserngit aqqusineeqqallu (meeqqanut) pitsaasut atuarfimmiit atuarfimmut ingerlasut sanaartorneqartariaqarput meeqqat taamaalillutik namminneq atuariartorlutillu soraaraangamik ingerlaarfissaqarsinnaaniassammata.

Ineqarfiit eqqaanni imaluunniit qanittuini asiariartarfiit pitsaasut – pinnguartarfeqarfiit, sisorartarfiit, issiaartarfiit – innuttaasut sunngiffiminni timiminnik aalatitsinissaannut qulakkeerinnissaminnut pingaaruteqarput.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu avatangiisit ilusilersorneqarneranni tikikkuminartunik avatangiiseqartitsinissaq eqqarsaatigineqassaaq.

Innarluutillit, utoqqasaat il.il. pitsaanerusunik atugaqartariaqarput illoqarfimmilu angalaarnissaminnut periarfissaqartariaqarlutik. Utoqqasaanut inissialiornermi, ilinniartunut inissialiornermi il.il. taakku tikikkuminartuunissaat sanaartugassat aallartinnginnerini eqqarsaatigineqarsinnaassaaq.

Kommunep illuutai, kommunep allaffii, atuarfiit, katersortarfiit il.il. innarluutilinnit utoqqarnillu tikikkuminartuunissaat piumasaqaatagaluttuinnarpoq soorunami aamma taanna naammassinartussaassavarput. Kommune taamaalilluni siuttunngorluni maligassiuisunngorsinnaalluarpoq.

Aaqqiissutissat nassaariniakkavut tassaassapput siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu imminnut nammassinnaasut pissutsinillu atorluaanikkut kommunerujussuartut nutaanik periarfissanik ujartuinitsinni nassaarisartakkavut.

Qaasuitsup Kommuniani imminut illersorsinnaallunilu nammassinnaasumik eqqakkanik suliaqarneq immikkut sammineqarpoq. Nutaamik eqqarsarneq siuarsaanerlu tunngavigalugit kommunep eqqagassanik suliaqarnera pilersaarusiorneqassaaq.

Silap allanngoriartornerata kingunerisaanik kommune nutaanik unammilligassaqalerpoq. Nuna qeriuaannartoq aakkiartulermat aqquserngit ajorsiartulerput ajornartorsiortitsingaalersumik. Qaasuitsup Kommunia nunani tamalaani nuna qeriunaartoq pillugu misissuinermi peqataavoq nunallu qeriuaannartup nalaani aqquserngit angallanerullu nutaamik aaqqiiffigineqarnissaanut aamma ilaalluni.

Kommune inerisaanerni taamatut ittuni siunissami suleqataarusuppoq, kommunemimi ajornartorsiutaalersinnaasut aaqqiiffigineqarnissaannut tamakku iluaqusersuutaasinnaaniassammata. Ilisimasat nutaat misissuinerillu ataavartumik aaqqiissuteqarnermik kinguneqarsinnaalluarput.

Mittarfimmi ilaasunut uninngaartarfik

Qaasuitsup Kommunia · Postboks 1023 · 3952 Ilulissat · Grønland · www.qaasuitsup.gl · E-mail: plan@qaasuitsup.gl · Tlf.: +299 947800
Kingullermik iluarsineqarpoq 25-8-2017